Määttästen naimakauppoja Uudellakirkolla

Verkostoituminen lautamiehinä: Matti Matinp. 1660 oli lautamies, pojista Pekka Matinp 1697 oli lautamies, veli Yrjö, kuudennusmies, joka haudattiin kirkon kuoriin. He olivat pitäjän tunnettuja, joilla oli suhteita muihin lautamiehiin ja vaikuttajiin. Siksi 1700-luvulla Määttästen puolisoiden kotikyliä oli pitkin Uuttakirkkoa

Esimerkiksi Pekan poika Matti (s.1718) avioitui ensin 1742  vammeljärveläisen Tahvo Lempiäisen tyttären Varpun kanssa, Tämän kuoltua 1759, avioitui  kaukjärveläisen Juho Falckin tyttären Marian kanssa vielä saman vuoden marraskuussa. Kolme vuotta myöhemmin Matin poika nai Marian sisaren Margaretan. Matin veli Mikko (s.1729) nai Tahvo Lempiäisen nuoremman sisaren Agnetan 1752. joten veljeksillä oli sisarukset puolisoinaan muutaman vuoden ajan. Edellä mainitun Mikon lasten puolisoita löytyi mm. Makulasta, Halolasta, Kaukjärveltä Talisolasta, Kirjavalasta ja toki myös Kanneljärveltä Nikkanen. 1800-luvun lopulla väheni vanhempien vaikutus puolison valintaan, joten puolison löytyminen lähiseudulta yleistyi.

Määttästen puolisot sukuseuran tiedostoissa 2020

Määttästen suvun historiaa yhteenvetona

Sukututkimustemme keskeiset tulokset on koottu seuraavassa yhteenvedoksi.  Luvut 1 ja 2 ovat kokonaan uusia.  Osa väittämistä on olettamuksia, mutta kaikkien tueksi löytyy kunnon perusteluja, joista valtaosa löytyy sukukirjojemme sivuilta. 

1. Määttästen suvun yleisrakenne ja kehitys yhteenvetona

Nimisuku Määttänen on sukuseuramme ja sukukirjamme peruste.  Sukunimen Määttänen omaksunut Kalloin/Määttäin (PHp) vävyhaara (noin 1350 nykynimeä) on kirjassa integroitu kanta-sukuun, kuten edelleen myös senkin vastaavat vävyhaarat kuten "Pohjalais-Määttäset" sukutaulustossa Ba (yli 200 nykynimeä).  Merkittävin poikkeava uusi tieto on, että oletus PHp-haaran sukulaisuudesta Kallo- ja Kallonen-sukujen kanssa näyttää olevan virheellinen.

Mieslinjojen perusteella (Y-DNA tutkimuksen vahvistamana) kokonaiskuva saa uuden muodon, jossa nimisukumme Määttänen jakaantuu kahteen erilliseen sukulinjaan 

a.   Määttää/Määttäin kantasuku, mikä syntyi äyräpäänjärven tienoilla viimeistään 1200-luvulla ja muutti mieslinjojen osalta kokonaisuudessaan muualle 1600-luvun loppuun mennessä.  Näistä muuttajista syntyivät sukuhaaramme Raudussa, Pyhäjärvellä ja Pohjois-Karjalassa.   

b.   Kalloin/Määttäin vävysuku, mikä syntyi 1530-luvulla uuden yhtiömiehen tullessa Määttälän kylään Määttäin-taloon.  Sukukirjassamme tätä sukua on kutsuttu Pekka Heikinpoika Määttäsen sukuhaaraksi.  Siihen kuuluvat kaikki myöhemmät sukuhaaramme Vanhan äyräpään Kihlakunnan alueella. 

Mieslinjoja omaa sukuamme laajemmin tarkastellen kummallakin Määttästen sukulinjalla on oma lähisukujensa ryhmä, kumpikin noin 1400-luvulta lähtien syntyneitä.    Läheisyys on ryhmäkohtainen (nimikkeet omatekoisia) ja melko selvästi vahvempi kuin muiden suomalaisten sukujen kanssa.  Kummassakin eri nimisukujen lähin yhteinen esi-isä näyttää olevan lähes yhtä lähellä kuin kunkin suvun eri osahaaroilla keskenään.

a.    Sukuryhmä M, joukko peruskarjalaiseen N1c1-Laatokka haplotyyppiin kuuluvia isälinjoja (tämä on itse asiassa todellinen perussuku Määttää/Määttäin, mutta sukuseuroina nimisuvut lienevät edelleen paras malli).

-Määttä-suku

-Määttäsistä Vanhasta äyräpään Kihlakunnasta muualle muuttaneet sukuhaarat

-Ainakin osa Multasista

-Todennäköisesti melkoinen joukko pienempiä sukuja ja sukuhaaroja, joista on vain yhden näytteen tai ei vielä lainkaan geneettisiä Y-DNA tietoja riittävällä markkerimäärällä.

b.    Sukuryhmä K, joukko skandinaavisperäiseen I1d-Bothnia haplotyyppiin kuuluvia isälinjoja (tämä on selvästi joukko erillisiä "veljessukuja").

-Kalloin/Määttäin sukuhaara Määttästen suvussa

-Nevalaisten suku

-Kaartisten suku

-Kortelaisten suku

-Todennäköisesti melkoinen joukko pienempiä sukuja ja sukuhaaroja, joista on vain yhden näytteen tai ei vielä lainkaan geneettisiä Y-DNA tietoja riittävällä markkerimäärällä.

2.  Määttästen suvun isälinjojen kulkeutuminen äyräpäänjärvelle

Tässä esitetty yleiskuva perustuu geneettisiin kehitystiedostoihin, omat Y-DNA tutkimuksemme ovat määrittäneet "meidän paikkamme" tuossa yleisessä kehityksessä.  Sukukirjamme täydennysosassa on on yksityiskohtaisempaa tietoa.

Kuvassa 1 on kaavamaisesti esitetty esi-isiemme vaellus äyräpäänjärven rantamille parin viime vuosituhannen aikana.  Nämä siirtymiset ovat voineet tapahtua pienin askelin, aivan kuin näitä edeltäneet vaellukset tuhansia kilometrejä halki Euroopan.  Varsinkaan niissä aiemmissa mitään päämäärää ei liene ollut tiedossa, vaan vähän kerrallaan etsittiin parempia elämisen olosuhteita.

"Karhoa Karjala"
- Kannaksen, Kanneljärven ja Hämeenkylän Määttästen historiaa
- Juhani Määttänen

"Karhoa Karjala" (kuvaselaus)

"Karhoa Karjala" (skaalautuva pdf)